Blogi: Internet
Kellot aikaan
30.03.2006 20:38

Kaksi kertaa vuodessa tehdään täysin tarpeeton kellon kääntäminen kesä- tai talviaikaan. Käänneltyäni omassa taloudessani kelloja jo kohta viikon verran, sitä mukaa kun väärässä ajassa olevia on tullut vastaan, olen ryhtynyt miettimään kuinka suuren kustannukset kansantaloudelle syntyy kesä- ja talviajan välillä vaihtelemisesta ja mitkä ovat saatavat hyödyt.

Näillä leveysasteilla en keksi yhtään hyötyä tästä toimenpiteestä, enkä nyt varsinaisia kustannuksiakaan, jos sellaisiksi ei lasketa kääntämiseen kulunutta aikaa ja satunnaisia myöhästymisiä, jotka johtuvat siitä että jokin kello onkin väärässä ajassa. Sen sijaan väärässä ajassa olevasta kellosta on monenlaista harmia.

Omassa taloudessani kellot jakautuvat tiukasti kahteen eri leiriin. Niihin, jotka osaavat itse vaihtaa itsensä kesäaikaan ja takaisin talviaikaan, sekä niihin joiden aikaa pitää käsin säätää. Ensin mainittuun ryhmään kuuluvia kelloja olen havainnut olevan aivan liian pienen joukon kaikista talouden kelloista, sillä manuaalista toimenpidettä vaativia kelloja on jatkuvasti kasvava joukko. Ainakin siltä tuntuu.

Automaattisesti meidän taloudessa itsensä ajassa pitäviä kelloja on ainakin näissä laitteissa:

• digiboxin kello
• tietokoneiden kellot (3 kannettavaa, pöytäkone ja 2 palvelinta)
• ADSL-reitittimen kello
• webbikameroiden kellot (2 kpl)

Näistä muut saavat aikansa NTP:llä verkon yli paitsi digiboxi, joka saa aikansa tv-ohjelmalähetteen mukana ja on siten enemmän ja vähemmän oikeassa ajassa riippuen siitä milloin ja miltä kanavalta tai kanavanipusta se on aikansa ottanut.

Perinteistä, vain kellon roolia toimittavia laitteita kodistani löytyy useita:

• 3 seinäkelloa (keittiössä, lastenhuoneessa ja autotallissa)
• 4 rannekelloa itseltäni ja muilta perheenjäseniltä yhteensä saman verran
• matkaherätyskello
• kelloradio, josta radio hajosi jo vuosia sitten eli se toimii vain kellona

Näitä pitää säätää käsin ja yhdessä rannekellossa on sekä numero että viisarit, joita tietysti pitää säätää erikseen. Samassa kellossa on myös maailman aika n. 30 eri aikavyöhykkeelle ja niiden kesä ja talviajat. Todellisuudessahan niihin ei tule kuitenkaan koskettua, kuin korkeintaan matkustaessa.

Muita manuaalista säätämistä vaativia kelloja löytyy kodin muista sähköisistä laitteista ja kulkuneuvoista.

• videonauhurin ja kaukosäätimen kello
• autojen kellot (2 kpl), joista toisessa webaston ajastuksen kello ja kahden kaukosäätimen kellot
• yhteensä kuuden perheellä käytössä olevan kännykän® kellot
• mikroaaltouunin kello
• digikameran kello
• ulkovalaistuksen vuorokausi- ja viikkoajastin

Kaikissa näissä ei käytännössä enää tarvitsisi kelloa. Esimerkiksi videonauhurin kello on ajassa vain koska se vaatii sitä ja väärässä ajassa olevasta kellosta on vain haittaa. Ajastustehtävät ovat jo siirtyneet kiintolevylle nauhoittavalle digiboxille, jokin aika sitten. Kännykkäkin saisi kellonajan mobiiliverkosta, jos voisi luottaa siihen että se on ajassa. Matkustellessa on tullut kuitenkin havaittua, että siihen ei voi luottaa ja siksi ajan ei voi antaa päivittyä automaattisesti. Lisäksi Nokia 9300 älypuhelimeni haluaa itsepäisesti vaihtaa myös kotikaupungiksi Helsingin ja minut taas kiinnostavat enemmän kotipaikkakunnan auringon nousu ja laskuajat, jotka laite ystävällisesti ilmoittaa.

Jos en seonnut laskuissani, niin listalla on ainakin 39 eri kelloa, joista vain 10 osaa synkronoida oikeaan aikaan itse, eikä siinä vielä kaikki. Erilaisissa vanhoissa elektroniikka peleissä ja ajastimissa on kelloja. Näitä ei kuitenkaan pidetä jatkuvasti päällä tai niiden kellot ovat vain "kiva ominaisuus", joten laitetaan niitä sitten aikaan aina silloin kuin tarvitaan.