Blogi: Internet
Onko suomalainen laatu vain urbaani legenda, vai onko sitä todella olemassa?
29.09.2006 12:58

Olen monesti miettinyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, miksi suomalaisen alihankitatyön laatu on ohjelmistoteollisuudessa usein aivan ala-arvoista. Tokihan piristäviä poikkeuksiakin on, mutta mieleen jäävät vain nämä riman ali sukeltamiset.

Usein huonosta lopputuloksesta syytetään vain tilaajaa, joka väitetysti on määritellyt tehtävän työn puutteellisesti tai epäselvästi. Eikö kuitenkin osaamisestaan ylpeän toimittajaorganisaation tulisi pitää huoli siitä, ettei se lupaa tehdä mitään sellaista mistä se ei edes tiedä, mitä oikein pitäisi tehdä.

Yli kymmenen vuotta olen seurannut sitä kuinka maan tapa on olla kysymättä kun jokin asiakkaan määrityksissä on puutteellista tai epäselvää ja kuinka dokumentointi laiminlyödään jos sen tekemistä ei ole erikseen tarkasti määritelty asiakkaan toimesta ja silloinkin pyritään menemään siitä missä rima on korkeimmillaan, että pääsee sen alta kumartumatta.

Alihankintatoiminnan ajatuskulku tuntuu olevan sellainen, että kirjoitetaan nyt jotain roskaa koodin nimellä. Kun ei tuolle asiakkaalle kuitenkaan tulevaisuudessa päästä tekemään mitään, niin samantien voidaan tehdä homma vasemmalla kädellä silmät kiinni ja vähän sinnepäin. Jos nimittäin ajatusmalli olisi edes sellainen, että päästään tulevaisuudessakin rahastamaan tähän samaan koodiin tehtävillä muutoksilla, niin silloinhan koodista kannattaisi tehdä mahdollisimman uudelleenkäytettävä ja hyvin dokumentoitu, jotta voidaan sitten seuraavassa muutoksessa laskuttaa 1000 tuntia työtä, vaikka tehdään vain 100 tuntia.

1990-luvulla työt valuivat Baltiaan ja Venäjälle

Jos viime vuosikymmenellä alihankintatyötä oli pakko siirtää Baltiaan ja Venäjälle, eikä vain siksi että se oli siellä halvempaa, vaan siksi että siellä tehtiin paljon parempaa laatua ja dokumentointi oli itsestäänselvyys, eikä vain asiakkaan vaatimaa pakkopullaa.

Hintaero näkyy pienentyneen suomalaiseen koodariin verrattuna viimeisen 10 vuoden aikana, mutta laatuero ei ole muuttunut mihinkään, ellei se ole vain kasvanut entisestään.

2000-luvulle tultaessa työt ovat alkaneet valua entistä kauempana tehtäväksi. Intialaisten ja kiinalaisten kanssa on vielä varsin suuria työkulttuurisia eroja ja siten myös haasteita. Yksi näiden kanssa on kuitenkin yhteistä ja se on työn välttäminen. Intialainen yrittää ehkä suomalaistakin herkemmin löytää porsaanreikiä, joilla voisi jättää asiat tekemättä ja dokumentoinnissakin pyritään luistamaan niin paljon kuin mahdollista, joskin se kuitenkin tehdään.

Kiinalaiset ovat sitten aivan oma lukunsa. Siellä maan tapa on huijaaminen ja siitä ollaan ylpeitä vaikka itse oltaisiin sen kohteena. Kiinalainen kyllä koodaa hyvin ja dokumentoikin. Valittavasti tuntuu vain siltä, että kaikki työ myydään moneen kertaan eli teettämällä Kiinassa, maksat toteutuksen, jota sitten surutta myydään myös muille. Tätäkin voi toki välttää, teettämällä yhdellä alihankkijalla vain sellaisia kokonaisuuksia, jotka yksinään ovat täysin käyttökelvottomia.

Työn välttämisen huippu

Tuli menneellä viikolla vastaan suomalaisen alihankkijan kanssa työnvälttämisen huippu, omalla urallani. Yhtä sovellukseen vaadittua toiminnallisuutta ei ollut lainkaan toteutettu ja asia selvisi vasta hyväksyntä testauksessa. Alihankkijan vastaus tähän oli "Tätä ei ollut vaatimuksissa vaadittu koodattavaksi."

Asiaa hetken kakisteltuani sain ihmetykseltäni sanottua jotain ja kummasteltua sitä, että miten tällainen tulkinta on voitu tehdä kun asia mainitaan selvästi tilauksen yhteydessä toimitetuissa vaatimuksissa ja kyseisestä ominaisuudesta oli tehty myös hyvin yksityiskohtainen toimintaprosessin kuvaus asiakkaan toimesta.

Yksimielisyyteen asiasta ei päästy, joten taitaa tämäkin työ jatkossa siirtyä pois Suomesta. Joskus tuntuu, että työntekijä voisi ainakin tällä teollisuudenalalla katsoa peiliin, kun työpaikat siirtyvät muualle. Toisaalta näitä päätöksiä ja tulkintoja asiakkaan tilauksen sisällöstä tekevät yleensä muut kuin varsinaisen työn tekijät, joten nämä jäävät ammattitaidottomien ihmisten tekemien tulkintojen uhreiksi tässä taistelussa.

Kaikki eivät ole samanlaisia

Onneksi kaikki eivät ole samanlaisia. Työnsä hyvin ja ammattitaitoisesti hoitavien yritysten tulisikin markkinoida osaamistaan paremmin ja uskottavammin. Se on kuitenkin suuri haaste. Itselläni on siinä mielessä oma lehmä ojassa, että jos olen mukana siirtämässä kaiken tekemisen ulkomaille, niin seuraavaksi voidaan siirtää sen ostaminen ja ostamisen suunnittelukin perässä. Silloin menevät jo omatkin työt.

Peräänkuulutan suomalaiselta työltä ammattiylpeyttä ja sen mukaista toimintaa.