YT-viikko on joka viikko
01.08.2006 16:54 (Päivitetty: 23.08. 23:46)


Liiketoiminnan on tärkeää olla sellaisessa kunnossa, että se voidaan myydä, jos sopiva ostaja sattuu kohdalle. Mitä jos liiketoiminnan ainoaksi tarkoitukseksi muodostuu myyntikuntoon saattaminen ja siinä pysyminen. Onnistuuko silloin enää mikään muukaan?

Ryhmän lähetti-RNA:ta on laitettu myyntikuntoon käytännössä lähes tämän valtakunnallisen osaston perustamisesta lähtien. Myyntikuntoon laittaminen on kaiken aikaa tarkoittanut järjettömällä tuhlauksella aikaan saatuja, mutta säälittäviä mainoskampanjoita, jatkuvia "tehostamisia" ja irtisanomisia, sekä organisaatioiden katkeamatonta uudelleen organisointia.

YT-viikko on joka viikko

Ryhmän toimintaan kuuluvat olennaisena osana YT-neuvottelut, joita käydään käytännössä aina. Todellisuudessa neuvottelut ovat aina olleet täyttä teatteria ja niissä saavutetut neuvottelutulokset ovat käytännössä olemattomat, kuten Ryhmän mafiamaisiin toimintatapoihin sopiikin.

Parhaimmillaan YT-neuvotteluja käydään Ryhmän useissa osastoissa samaan aikaan ja "neuvottelujen" päättyessä yhdessä osastossa, ne yleensä poikivat uusia neuvotteluja muihin osastoihin. Parhaimmillaan tai pahimmillaan tämä on tarkoittanut, että työntekijöiden joutumista peräkkäisiin YT-neuvotteluihin, jopa neljä kertaa saman vuoden aikana.

Tavallisesti YT-neuvottelujen tuloksena oli täydellinen uudelleenorganisointi, jossa työntekijöiden osaamiselle ja kiinnostukselle ei annettu mitään painoarvoa. Vaihtoehtoisesti neuvotteluja käytiin vain huvin vuoksi ilman mitään tarkoitusta ja mitään lopputulosta. Toiminnan ilmeisenä tarkoituksena on heikentää työntekijöiden henkisiä voimavaroja ja luoda kaunaa työntekijöiden välille. Kun työntekijäkenttä on hajanainen, se on myös heikko. Näin ainakin Ryhmänä ylimmät johtajat luulivat.

Paikalliset suojatyöpaikat ja pääkaupunkiseudun orjaleiri

Ryhmän paikallisosastot ovat erityisesti poliitikkojen suosiossa, eikä niiden henkilökuntaan ole lupa koskea sillä tavalla kuin pääkaupunkiseudulla toimivien valtakunnallisten osastojen orjaleireihin. Syykin on toki ymmärrettävä, sillä paikallisen poliitikon tulee varmistaa uudelleenvalintansa seuraavissa vaaleissa, eikä se onnistu vähentämällä alueelta työpaikkoja. Päinvastaisesti niitä tulisi lisätä kannattavuudenkin kustannuksella.

Pääkaupunkiseudulle sijoittuvat Ryhmän valtakunnalliset osastot, joilla pidetään alipalkattuja ja henkisesti nöyryytettyjä työntekijöitä kuin orjia. Heitä voidaan ottaa yhtenä päivänä töihin ja seuraavana irtisanoa. Kuten alalla yleistä on, heistä suurin osa oli määräaikaisia lyhyillä työsuhteilla ja näin varmistetaan, että heistä päästään helposti eroon. Saman henkilö voitiin kyllä palkata useitakin kertoja peräkkäin määräaikaiseen työsuhteeseen, mutta aina eri tehtävään. Ainakin nimellisesti eri tehtävään.

Myyntikuntoon kerran vuodessa

Kerran vuodessa oli aika laittaa Ryhmä tai jokin sen osa, tyypillisesti Ryhmän 1G-operaattori myyntikuntoon. Käytännössä se tarkoitti YT-neuvotteluja, joissa tavoiteltiin henkilöstön puolittamista ja toteutettiin puolet tästä. Se myös tarkoitti aina sitä, että määräaikaiset saivat lähteä sopimuksensa päätyttyä ja heidän tilalleen palkattiin uudet määräaikaiset, vailla mitään osaamista kyseisistä tehtävistä.

Koska uudet määräaikaiset työntekijät palkattiin entisten määräaikaisten tilalle, eikä näissä tehtävissä ollut koskaan toiminutkaan vakituista väkeä, ei ketään irtisanotuista ollut pakko ottaa tilalle. Jos otettiinkin, niin määräaikaiseksi. Näin heistä päästiin taas kätevästi eroon viimeistään vuoden kuluttua kun tuli aika laittaa osastoa myyntikuntoon.

Myyntikuntoon laittamiseen kuului aina myös voimakkaasti tietojärjestelmien uusiminen, yhdenmukaistaminen ja ulkoistaminen. Samalla kun henkilöstövähennyksiä perusteltiin säästöillä, voitiin näihin toimii sijoittaa jopa kymmeniä miljoonia euroja. Siis monikymmenkertaisesti sen verran kuin henkilöstön vähentämisellä säästettiin. Todellisuushan oli, että työn määrä ei koskaan vähentynyt, vaan mittavien uudistusten seurauksena lisääntyi, ainakin aluksi. Yleensä uudistuksista ei kuitenkaan tehty kuin murto-osa, koska aloitettiin joko uudet YT-neuvottelut tai uudistukset unohdettiin vähin äänin, liian kalliina.

Todellisuus on karu

Todellisuudessa Ryhmästä tai sen yhdestäkään osasta ei ole mahdollista muodostaa koskaan myyntikuntoista yksikköä. Organisaatiot on täytetty tyhjäntoimittajilla ja keskinkertaisuuksilla ja vuosi toisensa jälkeen jatkuneet YT-neuvottelut ovat saaneet jokaisen itseään arvostavan osaajan nostamaan kytkintä. Ne harvat jotka Ryhmässä vielä työskentelevät, ovat keksineet itselleen tavan vedättää Ryhmää ja saada sen jossain määrin omaan kiristysotteeseensa tai liian riippuvaiseksi heistä.

Ryhmän eri osastojen toimialat ovat sellaisia, että edes asiakkuuksilla ei ole käytännössä mitään arvoa, kun regulaation seurauksena asiakas vaihtaa nopeammin palveluidensa toimittajaa, kuin johtajat ehtivät kauppakirjansa allekirjoittaa. Miksi kukaan siis maksaisi mistään muusta, kuin siitä että saa yhden kilpailijan pois pelikentältä. Tämänkin vaihtoehdon merkitys laskee sitä mukaa kun Ryhmä on menettänyt statustaan kolmantena suurena ja pudonnut merkityksettömien pikkutoimijoiden sekaan. Todellisuudessa suomalaisilla telemarkkinoilla on enää kaksi suurta. Loput ovat roskia rokassa.