Brändien taistelu
12.07.2006 13:58 (Päivitetty: 23.08. 23:47)


RNA, rna, rna Internet, rnaTV, rna+, rna 1G, Banaali, Ratikka, Vitosen Kapeakaista, Happo, Multa.eu, C-Speed, 966, 901, 55501, 50901, 440, 410, Merkkinetti, Himasopimus, Miinus-sopimus, Raggari, Moonvisio, 6TV. Brändejä ja tuotemerkkejä riittää, vaikka puolelle Euroopalle, mutta ymmärtääkö joku mikä näistä on mikä ja miten ne liittyvät toisiinsa. Suurin osa edes Ryhmän työntekijöistä ei osaa tuotenimiä ja brändejä oikein.

Olipa kerran runsaslukuinen ja viisas johtajakokous, joka pohti nimeä uudelle mobiililiiketoiminnalle yhdessä mainostoimiston edustajien kanssa. Keksittiin välkky idea, että "jokainen on omanlainen" ja johdettiin siitä tuotemerkiksi RNA. Suurenmoisen nimen ei haluttu kuitenkaan sekoittuvan lyhenteeseen, joka tarkoittaa ribonukleiinihappoa eli liittyy meidän jokaisen yksilöllisiin perintötekijöihin. Tämän yhteyden välttämiseksi keksittiin iskulauseita, jotka viittasivat perintöteijöihin tai ainutlaatuisuuteen ja käytettiin valtakunnallisen osaston www-sivustolla kuvitusta, joka liittyi suoraan ihmiseen. Yksi tällaisista olivat aivot, jotka pitkään komeilivat Ryhmän RNA-osaston sivuilla.

Ihan kuin Ryhmässä ei olisi jo ollut tarpeeksi sekava brändikenttä, RNA:n kanssa kehittiin niin monimutkaiset säännöt tuotemerkin "oikeinkirjoitukselle", että tuskin kukaan RNA:n markkinoinnin ulkopuolella osasi kirjoittaa ne "oikein". Päätettiin että RNA kirjoitetaan kokonaan isolla, kun puhutaan Ryhmä RNA Oy nimisestä yrityksestä, mutta pienellä (rna) kun kyse on palveluista tai tuotteista. Lisäksi keksittiin kirjoittaa osa tuotenimistä yhteen kuten rnaTV tai rna+ ja osa erikseen kuten rna Internet ja rna 1G.

Internet-palvelut

Otetaan tarkasteluun Ryhmän Internet-palvelut. Perinteisesti eli vielä viisi vuotta sitten jokaisella Ryhmän paikallisosastolla oli omat palvelut ja omat tuotenimet niille. Osa tosin käytti kapeakaistaliittymistään yhteistä nimeä Banaali, mutta se olikin noiden liittymätuotteiden ainoa yhtäläisyys. Näille kilpailijaksi keksittiin sitten valtakunnallinen liittymätuote nimeltään rna Internet. Nopeasti osassa Ryhmän paikallisosastoista kuitenkin havaittiin sisäisen kilpailun järjettömyys ja omista kilpailevista palveluista luovuttiin rna Internetin ja rna Kapeakaistan hyväksi. Näin katosivat Paketti.net, Heijari.net, Vasco da Gama Ryhmän palveluna ja muutama Banaalikin.

Jäljellä on kuitenkin edelleen monta kilpailevaa nimeä ja osalla paikallisosastoista on edelleen myynnissä oma kilpaileva palvelu rna Internetin rinnalla, kun ei osata päättää että ollaanko mukana yhteisessä tuotteessa vai tehdäänkö omaa. Pidetään siis jalka molempien ovien välissä. Tämän kilpailun ainoa voittaja on Ryhmän ulkopuolinen kilpailija, kuten Lissu, Surina tai Saunalamppu. Ryhmään jää vain häviäjiä.

Mikä ero on rna Internetillä ja rna Kapeakaistalla? Ensimmäinen on sekä soittosarjatuote että rna-brändillä tuotteistettu palvelukokonaisuus. Jälkimmäinen on kapeakaistaliittymä, joka sisältää rna Internet -palvelut ja oikeuden käyttää rna Internet -soittosarjaliittymää. Paljon helpompaa kuitenkin kuin vastata kysymykseen mikä on Banaali.

Internet-liittymät

Yhtenäisiä Internet-liittymiä ei Ryhmässä tunneta. Jokaisella paikallisosastolla on omat määritykset ja omat ominaisuudet liittymille. Erilaisia xDSL-liittymän nopeuksia on Ryhmässä tuotteistettu noin 50 kappaletta ja edelleen osa paikallisosastoista käyttää, protektionistisista syistä, kaikista muista poikkeavia asetuksia xDSL-päätelaitteille.

Joissakin paikallisosastoissa kun ottaa Banaali-kapeakaistaliittymän ja laittaa siihen päälle rna Internet -palvelut saa rna Kapeakaista -tuotteen. Toisissa taas saatavilla on vain Banaali-palvelut tai tuote on hinnastossa, mutta sitä ei koskaan myydä. Paras selitys, jonka koskaan olen kuullut oli sellainen kun "rna Kapeakaista -liittymät ovat tilapäisesti loppuneet, mutta meillä on kyllä vaihtoisena tuotteena Banaali-kapeakaista." Tuotteiden liittymäosuus oli kuitenkin samanlainen molemmissa, joten loppu taisi olla ainoastaan halukkuus myydä toista tuotetta.

Samaa sekoilua puhelinpuolella

Lankapuhelin ja mobiilipalveluissa sama sekoilu tuotemerkkien kanssa jatkuu. Sen sijaan että erilaisille puhepalveluille olisi yhtenäiset nimet, käytetään niiden niminä vain suuntanumeroita. Siten on sitten olemassa 966 ulkomaanpuhelut, 901 kaukopuhelut ja kukaties mitä muuta. Näistä onkin sitten helppoa löytää kuka vastaa mistäkin palvelusta ja mitä se maksaa. Koska Ryhmän ei ole tavoitekaan olla edullinen, sopii tietojen vaikea löydettävyys ja mahdoton vertailtavuus heille oikein hyvin.

Sitten kun haluat saada ne kalliit palvelut vähän vähemmän kalliisti voit tehdä Ryhmä Hima -sopimuksen, Himasopimuksen, Miinus-sopimuksen ja mitähän näitä vielä on. Mikähän näissäkin kaikissa on erona ja hyötyykö niistä joku muu kuin Ryhmän paikallisosasto itse. Niissähän on ideana se, että keskität kaikki munat samaan koriin.

Jos sinulla on uusi UMTS eli 3G-puhelin, vot käyttää siinä rna 1G -liittymää. Odotan mielenkiinnolla koska keksivät, että tuo 1G viittaa väärään teknologiaan ja vääntävät taas uuden tuotenimen sitä varten. Erästä kilpailijaa plagioiden ehdotan nimeksi rna Out.

Muutama vuosi sitten Ryhmä RNA Oy:lla oli jälleenmyyjä, jonka nimi oli ANR Ämhyr Oy. Vitsikästä. Noista jälleenmyyjistäkään ei ota mitään tolkkua, kun niiden nimet vaihtelevat kokoajan ja Ryhmä pyörittää niitä omistussuhteita jatkuvasti erilaisilla yrityskaupoilla ja fuusioitumisilla. Ilmeisenä tarkoituksena on asiakkaan ja viranomaisen erehdyttäminen.

Myös paikallisosastot osaavat

Paikallisosastoille ei riitä pelkillä tuotenimillä sekoilu, vaan myös osaston nimellä on mukava sekoilla. Koittakaapa harjoituksen vuoksi selvittää Kuopion paikallisosaston toilailuista, että kuka osti ja kenet ja mikä niistä vaihtoi nimeä, milloin, mistä ja miksi.

Selvitä mihin on kadonnut Huittisten paikallisosasto tai mikä paikallisosasto oikeasti onkaan Lapissa toimiva Peletohjan paikallisosasto, jolla ei ole lainkaan omaa puhelinverkkoa. Ensimmäinen on nykyisin osa Satakunnan paikallisosastoa, toisen omistaa Oulun paikallisosasto.

Suomen suurin Digitv-operaattori

Ryhmä mainostaa olevansa Suomen suurin digitv-operaattori. Ihan kiva tietää, kun Digita on ainoa jolla on digitv-verkoon toimilupa. Ryhmän paikallisosastoilla on myös kaapelitv-liiketoimintaa. Ne ovat kuitenkin ovelasti markkinoineet omilla toimialueillaan itseään digitv- eikä kaapeli-tv-operaattoreina. Toiminnan ainoana näkyvänä ja myönnettynä tarkoituksena on harhauttaa asiakasta hankkimaan paikallisosastolta digitv-liittymä, jota asiakas ei tarvitse. Samat ohjelmat saa myös suoraan antenniverkosta. Harhautuksen seurauksena asiakas saadaan kuitenkin maksamaan siitä, minkä muuten saisi ilmaiseksi, TV-maksu kun on maksettava molemmissa tapauksissa.

Takaisin kohti omia brändejä

Minä en leiki sinun kanssa samalla hiekkalaatikolla! Kun Ryhmän sisällä tuli vuoden 2006 alussa pahempaa ristiriitaa, johti se siihen, että osa valtakunnalliseen tuotemerkkeihin siirtyneistä perusti jälleen omat paikalliset tuotemerkit. Paluuta ei tehty kuitenkaan niihin vanhoihin, joista aikanaan luovuttiin, vaan luotiin omat uudet.

Tämä oli kyllä jo vuoden 2005 aikana nähtävissä, kun päätöstä käytettävästä brändistä ei saatu aikaiseksi, mutta paikallisosastoilla oli ymmärrettävä tarve päästä mainostamaan palveluita jollain yhtenäisellä nimellä.

Varmaan taas aikansa tätäkin, jos väistämättömänä odottava ostetuksi tuleminen tai konkurssi ei korjaa sitä ennen pois. Pelkällä kuparilla ei todellisuudessa ole kuin romumetallin arvo ja maahan kaivettuna ja pitkin poikin leviteltynä ei sitäkään.

Elämä halpa, rna kallis. Ryhmä vielä sitäkin kalliimpi. En osta, eikä näiden tuotemerkeistä ota kukaan selvää.