Päivittäin saa lukea uusista ohjelmista, jotka sisältävät jonkin vakoiluominaisuuden, takaportin tai häivyttävät jonkin osan itsestään rootkit-teknikalla näkymättömiin. Ensimmäinen reaktio tällaisiin ohjelmiin, on että nehän ovat laittomia. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Sonyn kopiosuojauksen asennuksessa on se "virhe", että CD-levyn käyttöehdoissa ei mainita mitään asentuvasta rootkit-tekniikaa käyttävästä laiteajurista, joka piilottaa itsensä järjestelmältä. Tänään saatiin lukea World of Warcraft -pelin mukana tulevasta ohjelmasta, joka etsii pelaajan koneelta sähköpostiosoitteita ja seuraa ajettavia ohjelmia. Vaikuttaa selkeästi vakoiluohjelmalta, mutta ei olekaan koneessa luvattomasti, koska ohjelman asentumisesta ja toiminnasta mainitaan pelin asennuksen yhteydessä lisenssiehdoissa, jotka käyttäjän on hyväksyttävä asentaakseen pelin.

Lisenssiehdot ovat yleisesti niin pitkiä, että niitä ei jaksa lukea, vaan ehdot "hyväksytään" automaattisesti. Toisinaan tuntuu, että tätä käytetään jopa hyväksi ohjelmistovalmistajien toimesta. Laitetaan ohjelmaan niin pitkät ja vaikeat lisenssiehdot, että kukaan ei jaksa niitä lukea ja vielä harvempi ymmärtää lukemansa. Tietoturvanäkökulmasta tarkasteltuna, kehitys on menossa huolestuttavaan suuntaan, eikä kansallisella lainsäädännölläkään voida paljon tilannetta auttaa, kun ohjelmistokauppaa käydään verkossa.

Kuluttajan todelliset oikeudet ohjelmistomaailmassa ovat luvattoman heikot.

Lisätietoja:

Digitoday: "Blizzardia syytetään miljoonien vakoilusta"