Blogi: Sensuuri
Internetin sisällön suodattaminen
08.02.2006 22:50 (Päivitetty: 30.06. 11:24)

Moni lukija on antanut palautetta aiemmin Internetin suodattamisesta kirjoittamistani teksteistä ja ilmaissut huolestumisensa suunnitelluista suodatustoimista. Rikkoakseni asian ympärillä vallitsevan hiljaisuuden, päätin selvittää mitä mieltä teleoperaattorit, puolueet, keskeiset ministerit, lapsijärjestöt ja lukijat ovat suodatuksesta.

Kysymykset

1. Miten suhtaudutte operaattorin toimesta tehtävään Internetin sisällön suodattamiseen? Voitte ottaa kantaa esimerkiksi lapsipornon, pornon, huumetietouden, asetietouden tai muun materiaalin suodattamiseen.

2. Tulisiko mielestänne operaattorien tehdä suodatusta vapaaehtoisesti vai tulisiko siitä määrätä lailla tai viranomaismääräyksillä?

3. Tulisiko kuluttajalla tai yritysasiakkaalla olla oikeus valita suodatetaanko hänen liikennettään vai ei?

4. Kenen tulisi maksaa suodatuksesta aiheutuvat kustannukset?

5. Kuka olisi mielestänne sopiva ylläpitämään listoja, joiden perusteella esimerkiksi lapsille sopimattoman materiaalin suodatus tehtäisiin?
   1. Keskusrikospoliisi
   2. Paikallispoliisi(t)
   3. Lastensuojelujärjestöt
   4. Internet-operaattori(t)
   5. Asiakkaat
   6. Joku muu, kuka?

Vastaukset

Vastausprosentti toteutetussa kyselyssä oli kohtuullinen 22 %, ottaen huomioon, että haastattelut tehtiin sähköpostitse. Kysely toimitettiin 50 vastaanottajalle, joista 11 yritystä, puoluetta tai järjestöä toimitti vastauksensa viimeistään maanantaina 6.2. Pyydetyn määräajan jälkeen vastauksensa toimittaneet olivat ennakolta ilmoittaneet vastauksensa saapuvan myöhässä.

Kyselyn vastaanottajat on listattu omalle sivulle, jonka kautta löytyvät myös vastanneiden yhteisöjen vastaukset alkuperäismuodossaan.

Teleoperaattorit

Operaattoreista Saunalahti, Welho, Härkätien Puhelin ja Iisalmen Puhelin toimittivat vastaukset kyselyyn. Finnet-liitto ja Elisa lupasivat vastata, mutta vastausta ei ole tähän päivään mennessä saapunut. Lisäksi Oulun Puhelin ilmoitti vastaavansa Finnet-liiton kautta ja TDC Song viittasi antamaansa tiedotteeseen, sekä kertoi FiComin olevan alan etujärjestönä oikea taho kommentoimaan sisällön suodatusta.

1) Suhtautuminen suodatukseen

Vastanneista operaattoreista kolme neljästä suhtautuu operaattorin toimesta tehtävään sisällön suodattamiseen kielteisesti tai varauksellisesti, eivätkä näe sen kuuluvan Internet-operaattorin tehtäviin. Vain yksi näkee suodattamisen voivan kuulua operaattorin tehtäviin ja edellyttää silloinkin yhteisesti hyväksyttyjä ja määriteltyjä toimintatapoja, sekä suodatustoiminnan ohjausta jonkin viranomaisen taholta.

Vastauksissa tulee myös ilmi toisaalta vastanneiden operaattoreiden pelko siitä että suodatamista edellytettäisiin vapaaehtoisesti tehtävänä pakkona, sekä toisaalta asiakkaiden eriarvoisuus silloin kun toiset operaattorit suodattaisivat ja toiset eivät. Myös mahdollinen käytettyjen suodatustapojen erilaisuus operaattoreiden kesken, ja siitä syntyvät erot palvelussa, arveluttavat vastaajia.

2) Suodatuksen vapaaehtoisuus operaattorille

Kaikki vastanneet edellyttävät lainsääntöä ja viranomaismääräyksiä, jotta suodatusta voidaa alkaa tekemään. Tällöinkin suodatuksessa nähdään mm. niin yksityisyyteen kuin tekniikkaankin liittyviä ongelmia. Vastanneiden operaattoreiden edustajat ovat myös ymmärtäneet, että aukotonta suodatusta on mahdotonta tehdä nykyisen kaltaisessa Internetissä ja peräänkuuluttavatkin suodatusajatuksiin johtaneiden ongelmien poistamista, eikä niiden lakaisemista maton alle, puuttumalla vain seurauksiin.

3) Suodatuksen vapaaehtoisuus asiakkaalle

Mikäli suodatusta kuitenkin tehtäisiin, tulisi sen käytännössä kaikkien vastanneiden mielestä koskea kaikkia asiakkaita tasapuolisesti. Puolet vastaajista kuitenkin painottaa myös asiakkaan mahdollisuutta hankkia oma-aloitteisesti mahdollisia lisäsuodatuksia jo nyt.

Kaikilla suurimmilla suomalaisilla Internet-operaattoreilla onkin tarjolla asiakkailleen myös sisällön suodatus palveluita asiakaskoneelle asennettavan suodatusohjelmiston avulla. Lisäksi vastaavia ohjelmistoja myydään yleisesti tietokoneita ja -ohjelmistoja myyvissä liikkeissä.

4) Kustannukset

Kaikki vastanneet operaattorit haluavat kustannukset viranomaisten maksettavaksi eli käytännössä verovaroin kustannettavaksi, jos suodatus määrätään pakolliseksi. Toisaalta yksi vastaajia epäilee kustannusten tällöinkin tulevan lopulta asiakkaan maksettavaksi.

Kaikki kannattavat myös nykyistä kustannusten kohdistumista asiakkaan vastuulle silloin kun asiakas itse saa ja voi valita mitä ja millä hänen Internet-yhteydestään suodatetaan.

5) Suodatuslistojen ylläpitäjä

Suodatuslistojen ylläpidossa ja määrittelyssä operaattoreiden vastaukset hajoavat eri vaihtoehtoihin. Yhteisenä aiheena nousee kuitenkin esille vanhempien vastuu lasten Internetin käytöstä ja vanhempien velvollisuus luoda Internetin käytölle sellaiset puitteet, jotka ovat myös lapsille turvalliset.

Puolueet ja ministeriöt

Eduskuntapuolueista Kristillisdemokraatit, SDP ja Vasemmistoliitto vastasivat kyselyyn. Näistä Vasemmistoliiton vastaus on puoluehallitukseen kuuluvan Pekka Närhisen henkilökohtainen, mutta hänen omien sanojensa mukaan vastaukset ovat Vasemmistoliiton virallisten näkemysten kaltaisia. Kyselyn yhteydessä ymmärsin, että osa puolueista on muodostanut kysymykseen selkeän oman kantansa, mutta toisille kysymykset ovat vaikeita eikä omaa kantaa ole vielä muodostettu.

Puolueiden lisäksi lähetin kyselyn kahdelle ministeriölle, joista Opetusministeriö toimitti oman vastauksensa.

1) Suhtautuminen suodatukseen

Puolueiden osalta suhtautuminen suodatukseen on varovaisen myönteinen. Selkeästi laiton materiaali ollaan valmiita suodattamaan, mutta vastauksista voitaneen tehdä sellainen johtopäätös, että suodatuksen pitäisi olla tarkkaa. Kristillisdemorkaattien Päivi Räsäsen mukaan lasten suojelu on kuitenkin niin merkittävä arvo, että alkuvaiheessa voisi suodattua sellaistakin, joka saisi olla tarjolla.

Mikäli suodatukseen ryhdyttäisiin, niin kaikki vastaajat olisivat valmiita laajentamaan suodatusta koskemaan myös muuta selkeästi rikollista materiaalia, kuten rasistisiin pyrkimyksiin ohjaavaa tai huumeiden käyttöä lisäämään pyrkivää materiaalia. Kaikki vastaajat ovat kuitenkin valveutuneet sanavapauden puolustamiseen ja varovaisesti esitettynä nähdäänkin yhtenä ongelmana sananvapauden mahdollinen vaarantuminen, jos Internetin sisältöä suodatetaan. Tätä ei kuitenkaan haluta hyväksyä.

Opetusministeriö on pohtinut suodattamista oman hallinnonalansa osalta ja keskittyen niitä koskevien palveluiden hankkimiseen liittyvän tiedon tuottamiseen lähinnä kuntien, koulujen ja kirjastojen tarpeisiin.

2) Suodatuksen vapaaehtoisuus operaattorille

Päivi Räsäsen ja SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Rannan vastauksissa peräänkuulutetaan vapaaehtoisuutta mieluummin kuin lainsäädännöllä pakottamista. Pekka Närhinen sen sijaan on vailla lakia, joka myös kriminalisoisi laittoman materiaalin levittämisen, jotta siitä voidaan rangaista.

Närhinen ei ole kuitenkaan ymmärtänyt, että esimerkiksi lapsipornon levittäminen sinänsä on jo Suomen lakien mukaan kiellettyä, mutta katselu ei. Operaattori taas ei toimi katselun yhteydessä levittäjänä, vaan tietoliikenteen välittäjänä eikä operaattori nykyisen lainsäädännön puitteissa saa puuttua liikenteen sisältöön, kuin erikseen säädetyissä poikkeustapauksissa. Närhisen vastauksesta on kuitenkin myöhemmin ymmärrettävissä, hänen tarkoittavan että suodattamisesta pitäisi määrätä lailla, jotta vapaaehtoisuus ei anna mahdollisuuksia olla suodattamatta.

Opetusministeriön näkemyksen mukaan sopimuksiin perustuvat vapaaehtoistoimet tulisi olla ensisijaisena vaihtoehtona, mutta suodattamisen tulee tapahtua lainsäädäntöä noudattaen. Vastaus on siis samassa linjassa Sosiaalidemokraattien ja Kristillisdemokraattien näkemysten kanssa.

3) Suodatuksen vapaaehtoisuus asiakkaalle

Vastanneiden puolueiden mukaan operaattoreiden vapaaehtoisesti toteuttamassa suodatuksessa, tulee olla asiakkaalle tarjolla myös vaihtoehto sisällön saamiseksi suodattamattomana. Vastaavat järjestelyt ovat käytössä Ruotsissa ja Norjassa toteutettavassa suodatuksessa. Kummassakin maassa on asiakkaita, jotka ovat halunneet Internet-yhteytensä suodattamattomana, joskin heidän määrä on ilmeisesti hyvin vähäinen.

SDP:n vastauksessa nostetaan myös esille vaihtoehto, että operaattori voi suodattaa myös ilman asiakkaan lupaa, sillä Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka vaatisi koko Internetin tarjoamisen asiakkaille. Vasemmistoliiton Närhinen ottaa esille myös operaattoreiden mahdollisuuden tuotteistaa jo nyt erilaisia suodatuspalveluita tarjoavia Internet-yhteyksiä. Esimerkkeinä Närhinen käyttää mm. Internet-liittymää ilman pornoa.

Närhisen havainto tuntuukin osuvan operaattoreiden toiminnassa asian ytimeen. Kilpailussa on keskitytty vain hintaan ja muiden palveluntarjoajien kampittamiseen, vaikka tarjolla voisi olla myös erilaisilla suodatus- ja muilla palveluilla parannettuja laajakaistaliittymiä.

Opetusministeriön näkemyksen mukaan sekä kuluttajille, että yhteisöasiakkaille tulisi olla tarjolla sekä liittymiä joissa ei suodateta sisältöä, että liittymiä jotka sisältävät erilaisia suodatuspalveluita, asiakkaan tarpeiden mukaan. Myöskään opetusministeriön mukaan oikeuden suodattamattomaan Internet-liittymään ei tulisi koskea rikollista materiaalia.

4) Kustannukset

Sekä puolueet, että opetusministeriö kannattavat sitä, että suodatuksen maksaa se joka sitä toteuttaa tai jonka pyynnöstä sitä toteutetaan. Feldt-Rannan ja Räsäsen mukaan yhteiskunnan tulisi kuitenkin korvata suodattamisen kustannukset, silloinkin kun suodatusta tehdään vapaaehtoisesti. Näin ollen voitaisiin lähteä siitä että viranomaisten toivomuksesta vapaaehtoisesti tehty suodatus olisi kuitenkin viranomaisten pyynnöstä tai aloitteesta tehty ja sen kustannukset korvaisi yhteiskunta. Vasemmistoliiton Närhisen on kuitenkin havainnut, että kustannusten jakautuessa operaattorille, ne viime kädessä maksaa aina asiakas, vaikka asiakas ei suodatusta haluaisikaan.

5) Suodatuslistojen ylläpitäjä

Suodatuslitojen ylläpidosta SDP ja KD pitävät oikeana tahona Keskusrikospoliisia ja opetusministeriö antaisi valtaa myös paikallispoliisille. Valintaa perustellaan sillä että suodatus tulisi rajoittua rikolliseen aineistoon eikä listojen sisältö saa päästä julkisuuteen. Myös Vasemmistoliiton Närhinen haluaa listojen ylläpitäjäksi viranomaisen, mutta ei nimeä tätä tarkemmin. Kyselyssä esitetyistä vaihtoehdoista viranomaista edustivat KRP ja paikallispoliisi.

Järjestöt

Lähetin kyselyn kolmelle lastensuojeluun erikoistuneelle järjestölle. Näistä yksi, Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki vastasi kyselyyn.

1) Suhtautuminen suodatukseen

Unicefin suhtautuminen Internetin suodattamiseen on positiivinen, mutta suodattaminen vaatii heidänkin mukaansa ohjeistamista.

2) Suodatuksen vapaaehtoisuus operaattorille

Inka Hetemäen mukaan ohjeistus tulisi käytännössä tehdä viranomaismääräyksen tasoisena, jotta suodatuksesta ei tule liian kirjavaa tai sattumanvaraista eri operaattoreiden kesken.

3) Suodatuksen vapaaehtoisuus asiakkaalle

Hetemäki konee vaikeana kysymyksenä, sen pitäisikö suodatuksen olla asiakkaalle vapaaehtoista. Pääsääntöisesti hän ulottaisi suodatuksen kaikkiin, mutta tuo esille vaihtoehdon, että tiettyjen viranomaisten tulee saada Internet suodattamattomana. Samoin esimerkiksi tutkimuskäyttöön tulisi hänen mukaansa voida saada vapautus suodatuksesta, mutta painavin perustein.

4) Kustannukset

Unicefin Hetemäki kohdistaisi kustannusvastuun palveluiden tuottajiin, joiden tulee olla vastuullisia oman välineensä välittämästä materiaalista. Hetemäki tuo myös esille, että eettiset periaatteet ja niiden toimeenpano ei koske vain viranomaisia, vaan ovat yhteiskunnan kaikkien eri toimijoiden yhteisomistuksessa.

5) Suodatuslistojen ylläpitäjä

Unicef esittää muista poiketen, että lastensuojelujärjestöjen tulisi olla suodatuslistojen ylläpidossa mukana, joko Keskusrikospoliisin kanssa yhdessä, yksin tai lastensuojeluviranomaisten kanssa. Yllättävänä vaihtoehtona esitetään myös sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta STAKESia.

Lukijat

Selvittääkseni lukijoideni näkemystä asiasta laitoin saman kyselyn myös lukijoiden nähtäväksi ja pyysin kommentteja kysymyksiin. Kysymyksiin tutustuttiin yhteensä 266 kertaa ja kuusi lukijaa rohkeni myös lähettää vastauksensa. Tällä otoksella ei toki tehdä mitään tieteellistä tutkimusta, eikä vastausten voi katsoa edustavan kansalaisten mielipidettä. Pikemminkin hyvin pientä otosta näistä mielipiteistä.

Vastauksista käy kuitenkin ilmi, että osa lukijoista on perehtynyt asiaan hyvinkin perusteellisesti ja yleisemminkin. Kaikki vastaajat ovat miettineet omaa kantaansa.

1) Suhtautuminen suodatukseen

Suodatukseen suhtautuminen vaihtelee neutraalista ehdottomaan vastustukseen. Operaattoriin suhtaudutaan epäilevästi ja varauksellisesti eikä operaattoriin luoteta suodatuksen tekijänä. Suodatuksen ongelmia ja mahdottomuutta käydään myös vastauksissa läpi laajasti ja perustellen.

Lukijoiden vastauksista tulee ilmi myös pelko niistä asioista joita puolueiden vastauksissa nousee varovaisesti esille. Lukija pelkäävät, että suodattaminen ei jäisi vain rikollisen aineiston suodatukseen, vaan olisi vaara sen laajentumisesta koskemaan myös muuta moraalisesti arveluttavaa aineistoa. Tällöin suurimmat ongelmat liittyisivät sananvapauden rajoittamiseen ja siihen kenen moraalikäsityksen mukaan sisältöä suodatettaisiin.

2) Suodatuksen vapaaehtoisuus operaattorille

Vastauksissa heijastuvat toisaalta suhtautuminen suodatukseen ja toisaalta luottamuksen puute suhteessa operaattoriin. Osalle vastaajista pohjoismainen malli sopisi, kunhan se toteutetaan siten, että se on vapaaehtoista myös asiakkaalle, eikä suodatuksen purkamisen seurauksena leimaudu rikollisen aineiston käyttäjäksi.

Kielteisesti suodatukseen suhtautuvat vaativat ehdottomasti lakia, jos suodatukseen on pakko ryhtyä. Vastauksissa on myös esitetty, että suodatettua Internet-liittymää ei pitäisi saada mainostaa Internet-liittymänä, koska se ei enää ole sitä. Yhtenä vaihtoehtona on viranomaismääräys, jonka mukaan suodatetun liittymän tulee olla tarjolla, mutta se ei saisi olla ainoa vaihtoehto.

3) Suodatuksen vapaaehtoisuus asiakkaalle

Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että suodatuksen tulee olla vapaaehtoista asiakkaalle. Ainoana lisäyksenä yhdessä vastauksessa esitetään, että operaattoreiden tulisi sopia yhteisestä standardista, jonka mukaan ilmoitetaan mitä liittymästä saa liikennöidä tai mitä ei. Oman havaintoni mukaan tällaiselle standardoidulle ilmoitukselle olisi tarve jo olemassa ilman mitään suodatuksiakin.

4) Kustannukset

Pääsääntöisesti kulujen halutaan kohdistuvan sen maksettavaksi, joka suodatusta haluaakin. Vaihtoehtoina esitetään kaikkia kolme vaihtoehtoa, eli valtio, operaattori ja asiakas. Lopputuloskin oli jossain vastauksessa ymmärretty, eli lopulta sen maksaa aina asiakas tai veronmaksaja.

Vastauksissa tuodaan kuitenkin esille, että maksusta ei saisi tulla mikään vero, joka peritään jokaiselta laajakaistaliittymän tilaajalta, riippumatta siitä halusiko suodatusta vai ei.

5) Suodatuslistojen ylläpitäjä

Suodatuslistojen ylläpitäjäksi kelpuutetaan Keskusrikospoliisi, mutta sekin pitkin hampain. Se on kuitenkin ainoa annetuista vaihtoehdoista, jota lukijat pitävät riittävän luotettavana, joskin käytettävissä olevan ammattitaidon ja resurssien arvellaan olevan riittämätöntä.

Poikkeuksena tulee esille asiakas, useammassakin vastauksessa. Silloin kun suodatus on vapaaehtoista, niin nähdään että maksavat asiakkaat voisivat itse ylläpitää suodatuslistoja joko yhdessä tai vain itselleen. Vaihtoehdoksi nostetaan myös jokin elokuvatarkastamoa vastaava Internet-tarkastamo, joka tarkistaisi ja luokittelisi sisältöjä, sille annettujen vihjeiden perusteella.

Ehkä hieman sarkastisesti yhdessä vastauksessa esitetään, että Kiinasta voitaisiin ostaa ammattiapua ja teknologiaa suodatuksen toteuttamiseen. Heillähän siitä on runsaasti kokemusta.

Yhteenveto

Suodatukseen suhtautuminen voidaan periaatteessa jakaa kolmeen ryhmään: vastustajiin, kannattajiin ja neutraaleihin, mutta ehdollisiin kannattajiin.

Vastustajat

Pääosa operaattoreista ja suurin osa lukijoista kuuluu vastustajiin ja pääosin hyvin samankaltaisilla argumenteilla, joskin pelkotekijät ovat erilaiset. Operaattorit pelkäävät vastuutaan ja ehkä rivien välissä vähän asiakkaiden reaktioitakin, kun taas lukijoiden vastauksissa näkyy epäluottamus operaattoriin ja pelko siitä, että kun teknologia kerran otetaan käyttöön, niin sitä aletaan soveltaa yhä uusiin ja uusiin kohteisiin.

Karkesti ottaen vastustajat "hyväksyvät" suodatuksen vain jos siitä määrätään lailla ja ainoa potentiaalisesti luotettava suodatuslistojen ylläpitäjä olisi KRP.

Varovaisen myönteiset ja neutraalit

Kaikki puolueet, opetusministeriö ja vähemmistö lukijoista suhtautuvat suodattamiseen varovaisen myönteisesti. Vain yksi operaattoreista voidaan laskea kuuluvaksi tähän joukkoon. Varovaisesti suhtautuvista osaa näkee tarpeelliseksi säätää suodatuksesta lailla ja täydentää sitä viranomaismääräyksellä, kun taas osa on sitä mieltä, että suodatusta voitaisiin ainakin aloittaa vapaaehtoispohjalta, jolloin päästäisiin nopeammin liikkeelle. Tämäkin ryhmä luottaa Keskusrikospoliisiin suodatuslistojen ylläpitäjänä.

Tämä on monessa muussakin asiassa ollut etenemisjärjestys suomalaisessa Internet-liikennettä ja -viestintää koskevassa lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä. Havaintojen mukaan tapa on toistaiseksi ollut kohtuullisen toimiva. On kuitenkin huomattava, että tähän mennessä on säännelty vasta palveluita, jotka ovat jo olleet olemassa vuosi ja joihin jo muodostunut vakiintuneet käytännöt. Suodatusta ei ole vielä tehty, joten tällä tavalla edeten lakiin on vuosi, ellei jopa vuosikymmenen mittainen matka.

Kannattajat

Selkeitä kannattajia on vastaajien joukossa vain yksi. Suomen Unicef, joka ainoana edustaa järjestöjä on ainoa joka liputtaa avoimesti suodatuksen puolesta. Heidänkin näkemyksensä mukaisesti suodattaminen kaipaa kuitenkin yhteisiä pelisääntöjä, mutta siihen tulisi lähteä kaikkien operaattoreiden mukaan, eikä sen tulisi olla asaikakalle valinnaista kuin poikkeustapauksissa.

Suodatuslistojen ylläpidon kannattajat uskoisivat jopa itselleen, mikä on mielestäni äärimmäisen arveluttavaa. Se antaa vastaajasta pelottavasti sellaisen kuvan, että hän ei oikein ymmärrä millaisen asian kanssa ollaan tekemisissä.

Viestejä operaattoreille

Kyselyssä tuli esille myös selkeitä viestejä operaattoreille. Syy siihen, että operaattoreita painostetaan vapaaehtoiseen pakkoon voi olla myös operaattoreissa itsessään. Jos todellista kysyntää on - en tiedä onko - niin operaattoreiden olisi syytä tuotteistaa Internet-liittymiinsä yhteyden lisäksi muitakin lisäominaisuuksia kuin hinta. Turvallisempia liittymiä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, kuin muutamalla Finnet-ryhmään kuuluvalla puhelinyhtiöllä.

Toinen merkittävä viesti operaattoreille on luottamuksen puute asiakkaiden keskuudessa. Toki tarvittaisiin kattavampaa tutkimusta aiheesta, mutta muidenkin viestien perusteella uskallan väittää, että asiakkaat eivät luota operaattoriin. Tämä ei voi johtu kuin operaattoreista itsestään ja heidän toimintatavoistaan. Nyt kannattaisi selvittää miksi operaattori on asiakkaiden silmissä epäluotettava ja tehdä asialle jotain. Sillä voisi olla myös taloudelliseen tulokseen positiivisesti vaikuttavia seurauksia.

Viesti Keskusrikospoliisille ja sisäasiainministeriölle

Teitä pidetään luotettavina käytännössä kaikkien vastaajien toimesta. Näinkin pienellä otoksella se on mielestäni erinomainen saavutus ja osoittaa että työtänne ja sen tekotapaa arvostetaan. Onneksi olkoon.

Poliisiasioista vastaavalle ministeriölle vinkkinä, että samaan aikaan paikallispoliisia pidetään tällaisissa asioissa jonkin verran epäluotettavana. Imagon kohotus olisi varmasti paikallaan, vaikka suomalaisella poliisilla onkin joitakin yksittäisiä henkilöitä lukuunottamatta hyvä maine.

Lisätietoja ja taustamateriaalia:

• Kyselyn vastaanottajat ja heidän vastauksensa
• Lukijoiden vastaukset


• Selvitys lainsäädännöllisistä esteistä ja muutostarpeista rikollisen ja lapsille haitallisen sisällön estokeinojen velvoittavuuteen liittyen

Je.Org:

• Helsingin Sanomat: "Suomalaisten operaattoreiden palvelimilla levitetään lapsipornoa"
• Verkon sensurointi ei ole hyväksyttävää
• Pelastakaa Lapset ry ottaa kantaa sensuurin puolesta

Muualla verkossa:

• Lapsiporno.info: Näkemyksiä lapsipornosta internetissä
• EFFI: Lapsipornoraportin keinot tehottomia ja ylimitoitettuja
• HS.fi: Viestintäministeri väläytti lakia internetin lapsipornon sulkemiseksi
• Ministeri Huovinen: Lapsipornosivuille pääsy estettävä vaikka lailla
• Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen: Lapsipornosivustoille pääsy estetään
• Ministeri Huovinen Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntijaseminaarissa
• FiCom: Operaattorit valmiita toimenpiteisiin lapsipornon leviämisen estämiseksi
• FiCom: Yleiseurooppalainen tapa internetin laittoman sisällön kitkemiseksi puuttuu yhä
• Netin tuottajillakin vastuu lapsista
• Lapsiporno - Wikipedia